23. huhtikuuta 2017

Muutama ajatus synnytykseen valmistautumisesta

Olen valmistautunut synnytykseen melko laiskasti. Koen, että on fiksumpaa luottaa ammattilaisiin, ja antaa synnytyksen mennä omalla painollaan. Minkäänlaista synnytyssuunnitelmaa en ole missään vaiheessa tehnyt. Minulle ei ole väliä synnytänkö "luomuna" vai joka puolelta puudutettuna. Olen kuullut mielipiteitä suuntaan jos toiseen, mutta aiemman kokemuksen puuttuessa on vaikea sanoa, mikä sopii parhaiten juuri minulle. Toivon vain, että synnytys menisi hyvin, ja synnytyksen jälkeen voitaisiin kaikki hyvin.

Minua on kehotettu läpikäymään synnytystä mielessäni, sillä kuulemma hyvä valmistautuminen tekee synnytyksestä miellyttävämmän. Toisaalta olen kuullut kauhutarinoita siitä, että liian tarkkaan mietitty synnytys ja suuret odotukset synnytyksen kulusta ovat lopulta pilanneet koko kokemuksen. Miten tässä olisi nyt hyvä toimia?

Oma valmistautumiseni on koostunut lähinnä netin ja kirjojen selailusta. Netin voisi kyllä kokonaan unohtaa tästä valmistautumisesta, sillä sieltä löytyy kasapäin sellaisia kauhutarinoita, jotka tuskin rentouttavat kenenkään odottajan mieltä... Sairaalakassi on myös ollut pakattuna useamman viikon, ja koiralapsikin on jo hoidossa mummolassa. Omanlaista valmistautumistahan on myös kaiken vauvatarvikkeen shoppailu. Väkisinkin siis tulee pyöriteltyä mielessä synnytystä ja uutta tulokasta vähän väliä.

Ollaan tietenkin käyty myös neuvolan järjestämissä perhevalmennuksissa. Mikään pakkohan niissä ei olisi käydä, mutta haluttiin kuitenkin ottaa kaikki tarjottu opastus vastaan. Täytyy rehellisesti myöntää, että valmennus oli pettymys. Luulin etukäteen, että synnytysvalmennuksessa harjoitellaan esimerkiksi hengitystä ja erilaisia rentoutusmenetelmiä. Nämä ajatukset taisivat olla peräisin joistain elokuvista? Kuvittelin myös, että pääsemme oikeasti tutustumaan synnytyssaleihin, mutta siihen ei ainakaan täällä ollut mahdollisuutta. Valmennuksissa kerrottiin toki hyödyllisiä asioita synnytyksestä ja lastenhoidosta, mutta mitään uutta asiaa siellä ei itselleni tullut vastaan.

Päällimmäisinä valmennuksista jäi mieleen siellä kiusaantuneena istuneet pariskunnat. Aiheista odotettiin kovasti avointa keskustelua, mitä ei sitten oikeastaan kertaakaan syntynyt. Valmennuskerroilta jäi sellainen fiilis, että kaikki istuivat siellä hieman pitkin hampain. Siellä istuttiin, koska niin kuuluu tunnollisten tulevien vanhempien tehdä.

Onko se vaan todella niin, että kukaan ei halua keskustella vieraiden ihmisten kanssa esimerkiksi synnytyksestä tai vanhemmuudesta? Minulla on kuitenkin sellainen mutu, että useimmat ensi kertaa vanhemmiksi tulevista ihmisistä kaipaavat jonkinlaista vertaistukea. Ilmeisesti tuollainen perhevalmennus ei sitten kuitenkaan ole se paikka mistä sitä halutaan. Enkä itse väitä olevani sen avoimempi. Ihan yhtä vaikealta se keskustelu tuntui minulle kuin kaikille muillekin.

Ehkä meille juroille sitten sopisi paremmin tiukat luentosulkeiset aiheesta? Tulisi ainakin faktat selviksi, eikä asiaa venytettäisi turhalla small talkilla. Myönnän kyllä, että enpä heti keksisi valmista kaavaa siihen, millä synnytysvalmennusta saataisiin toimivammaksi. Valmennuksissa käy kuitenkin hyvin eri ikäisiä ja eri tyylisiä ihmisiä, joilla ei välttämättä ole muuten mitään yhteistä keskenään.

Olen kuitenkin kuullut paljon hyviäkin kokemuksia valmennuksista, ihan täältä samalta paikkakunnaltakin. Ehkä meillä kävi siis vain huono tuuri, ja ihmisten kemiat eivät kohdanneet? Porukka myös kerta kerralta väheni, ja viimeisessä valmennuksessa meitä oli yhteensä enää neljä vanhempaa paikalla.

Vielä enemmän hyvää olen kuullut erilaisista maksullisista synnytysvalmennuskursseista, joita yksityiset toimijat järjestävät. Itse en siis sellaiselle nyt osallistunut, mutta ehkä seuraavan raskauden kohdalla otan vakavaan harkintaan. Ainakin, jos nyt synnytyksen jälkeen tunnen, että valmistautuminen omaan synnytykseen oli liian vähäistä. Näillä kursseilla ihmiset ovat kuulemma todella harjoitelleet rentoutumista ja kivunlievitystä ihan käytännön tasolla asti.

En kyllä yhtään ihmettele, että synnytyspelkoisten määrä on nykyisin kasvussa. Omalla kohdallani on pelastus, että olen aiemmissa kätilöopinnoissani päässyt tutustumaan synnytyssaleihin, ja opintojen myötä minulla on myös jonkinlainen käsitys synnytyksen kulusta. Ilman opintojen tuomaa tietoa jännittäisin synnytystä huomattavasti enemmän. Minulla olisi myös väärä (huonompi) kuva synnytyssalista ja koko synnytyslaitoksesta. Sanana synnytyssali tuo mieleen kliinisen ja karun leikkaussalimaisen huoneen. Synnytyssalihan oli kuitenkin todellisuudessa melko viihtyisän ja kodikkaan oloinen huone. Ainakin jos vertaan muihin sairaalan huoneisiin, joissa olen joutunut vierailemaan.


Tästä tuli melkoinen kilometripostaus, mutta tätä ajatuksenvirtaa tuntuu nyt vaan riittävän. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin menossa hyvillä fiiliksillä kohti edessä häämöttävää synnytystä. Vielä en ole edes pahemmin hermoillut, sillä merkkejä synnytyksestä ei ole sen kummemmin ilmaantunut, ja laskettuunkin on vielä viikon verran aikaa.

Haluan vielä vinkata ja linkata Tampereella opiskelijoiden ja ammattilaisten yhdessä toteuttamasta ViVa - Viisaat Valinnat projektista, jonka tarkoituksena on tarjota luotettavaa tietoa esimerkiksi raskaudesta ja synnytyksestä. Tuolta sivustolta löytyy siis tutkittua faktatietoa, jota olen mielenkiinnolla lueskellut, kun sinne nettiin tulee jokatapauksessa eksyttyä.  Näin itsekin Tampereella opiskelevana on mielestäni tosi hieno juttu, että siellä tehdään tällaista laadukasta terveydenedistämistyötä opiskelijoiden kanssa yhteistyössä! :)

Millaisia kokemuksia teillä on synnytykseen valmistautumisesta, ja ennen kaikkea sen merkityksestä onnistuneen synnytyskokemuksen kannalta? :)

4 kommenttia:

  1. Mä luin paljon netistä synnytyskertomuksia. Niistä sai hyvän kuvan siitä, että jokainen synnytys on erilainen ja jotkut pääsee helpommalla kuin toiset ;).
    Neuvolan perhevalmennuksesta ei itse synnytykseen ollut apua.
    Mun synnytyskertomus löytyy täältä: http://www.lily.fi/blogit/mina/synnytys-pelkoa-kipua-ja-kyyneleita-katiloopistolla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen selaillut myös noita muiden synnytyskertomuksia :) Niitä on kyllä ihan mielenkiintoista lukea, mutta joukossa on kyllä myös niitä kauhutarinoita, jotka olis ehkä parempi jättää lukematta :D Jos uskaltautuisin tuon sinun kertomuksen lukaisemaan kuitenkin!

      Poista
  2. Mun oma synnytys meni ihan eri tavalla kuin toivoin, joten synnytyssuunnitelmasta ei hyötyä olis ollut :D mut se, mistä oli tosi paljon hyötyä oli ottaa etukäteen selvää synnytyksen fyysisestä puolesta. Avautumis- ja ponnistusvaihehommista jne. Tieto niistä auttoi ainakin vähän rentoutumaan, kun osas arvella missä mennään. Ps. Sulla on mukava tyyli kirjoittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mäkin oon asian etukäteen ajatellut! Ja luulen jo aika paljon synnytyksestä tietävänikin, en tiedä kuvittelenko sitten vaan... :D Ja kiitos mukavasta kommentista, toivottavasti tulet jatkossakin lukemaan mun höpötyksiä :)

      Poista